FM Mauri Junttila
Historiatarinaani
Toukuu nimen nähdään tulleen toukotöistä. Toukokuu on
vilkasta ja kiireistä aikaa isäntäin tehdä kylvötyönsä.
Toukokuussa tehdään myös kotipuutarhan eli kotiryytimaan monet
tärkeät kevättyöt. Kylvetään esimerkiksi porkkanan ja
punajuuren siemenet.
Sellaista se oli ennen vanhaan 1960 –
luvulla, että elettiin ja nähtiin työntäyteistä tervettä
maaseudun elämää ja kuultiin jo varhain aamusta monien eri
merkkisten traktoreiden ääniä, ”konsertteja” toukokuussa.
Kynnettin ja kylvettiin ahkerina kevätöissä. Niitä monia
kylvöksiä niitettiin sitten onnellisina ja tytyväisinä myöhemmin
syksyllä.
Korvenkylässä kuuli ennen vanhaan paljon iloista
työn ääntä ja oli hyvää onnellista elämää. Oli nähtävissä
ja kuultavissa kevään muuttolintuja ja iloisia vilkkaita sammakoita
lätäköissään. Ja, olihan paljon hyönteisiä. Nuo olivat
tärkeitä kevään airuita ja niitä seurattiin.
Hyvää oli
muuttolintujen olla kesät synnyinseuduillaan. Muuttolinnuista voi
mainita, että esimerkiksi tuttujen kesälintujen pääskysten
syysmuuton aikaan kaikki eivät edes mahtuneet sähkölangoille.
Paljon kertyi varmaan painoa keveistä pääskysistäkin, kun niitä
oli hyvin paljon.
Olihan silläkin varmaan merkitystä
monimuotoisen elämän vilkastuttajana ja monimuoisen elämän
lisääjänä, että Korvenkylän vieressä oli taannoin ollut
kuivattu Leppijärvi. Hirviä kulki usein Korvenkylässä ja
lähialueilla. Oliko esimerkiksi Taivaanvuohi lintujen esiintyminen
riippunut osaltaan Leppijärven kosteikosta?
Hirvet katselivat
uteliaina tovin metsän reunassa, että mitähän kylässä nyt
puuhataan ja mitä tapahtuu? Lämpimien pitkien kesien kaudella 1970
– luvulla lehmälaitumella saattoi käyskennellä myös muutamia
siroja kauriita. Kauniita metsien asukkaita oli ilo ja mukava nähdä
ja seurata.
Peltoalue
Pohjois
– Pohjanmaan Tyrnävän Korvenkylä on soiden ja sekametsien
ympäröimä muutamien tuhansien peltohehtaarien kokoinen.
Korvenkyläläisilläkin oli siellä maita kohtalaisesti. Kylläkin
Korvenkylän maista, pelloista omistivat suurimman osan monet
Tyrnävän kirkonkyläläiset ja monet Keskikylän
isännät.
Korvenkylä metsineen ja peltoineen – itsessään,
kylänä ja maa – alueena oli erotettu 1840 – 1850 luvulla
silloisesta Limingan Alatemmeksen Lassila – Ahmala suurtilasta. Maan
sieltä olivat silloin ostaneet ja lohkoneet itselleen silloiset
Tyrnävän kirkonkyläläiset talokkaat Konttilat. Lassila – Ahmala
oli ollut niinä vanhoina aikoina valtava eli 4700 hehtaarin kokoinen
suurtila.
Korvenkylässä oli paljon maita ja metsiä, jotka
olivat aikoinaan kuuluneet keskikyläläiseen Koivikkoon.
Paljon maitaan Korvenkylään ja muille luovuttanut talo oli myös
ollut taannoinen ja jo hyvin kauan sitten historian härärään
kadonnut keskikyläläinen Tungio (Korvenkylässä Tunkionhaka).
Keskikyläläisistä Takalosta ja Sipolasta oli aikoinaan erotettu ja
lohkottu paljon maita myös Korvenkylään.
Isoista taloista
1960 – luvun toukotöissä Korvenkylässä voi mainita
keskikyläläisen Yli – Ikolan. Heiltä kävi heidän laajoilla
Korvenkylän pelloillaan toukotöissä Arvi Matinolli poikineen. He
tekivät työnsä uutuuttaan välkehtivillä traktoreillaan. Joitain
töitä he tekivät vielä edelleen 1960 – luvulla hevosilla.
Esimerkiksi hakivat talvisin usein hevosellaan paljoille lehmilleen
kuivia heiniä ja olkea Korvenkylän ladoistaan. Heillä oli talonsa
peltomaina entisen keskikyläläisen Koivikon suurtilan maita ja myös
entisiltä alatemmesläisiltä isänniltä maakaupoissa tulleita
pelto – ja niittymaita.
Entisen Koivikon maita oli myös
muillakin keskikyläläisillä esimerkiksi Latvalehdoilla, Paavo
Ikosella ja Nestori Väisäsellä sekä Tyrnävän korvenkyläläisellä
Erkki Junttilalla. Ennen mailtaan kookas talo Koivikko oli siirtynyt
viime sotien jälkeen alkujaan sortavalaisen sotaevakko Augusti
Siitosen omistukseen. Augustilla oli ollut niitty-, peltomaita myös
Tyrnävän Korvenkylän Tunkionhaassa.
Paavo Ikonen hankki
1960 – luvulla sinisen upouuden diesel Fordson Dextan. Reippaalla
Paavolla oli ollut kivoja harrastuksia. Nuorena hän oli ollut painin
harrastajia. Hän kävi vuosia itsenäisyypäivisin hiihtäen
vierailulla korvenkyläläisellä kaverillaan Veikko Vesalalla
(1920-2008). Ennen vanhaan oli ollut kovia, kylmiä pakkastalvia ja
myös lämpimiä kesiä. Hiihtokelejä oli ollut usein jo
itsenäisyyspäivänä.
Sellaista se oli
Silloisella
1960 – luvulla meillä maaseudun kyläläisillä oli edelleen
paljon muutoksia jokapäiväisessä elämässä. Se oli tavallista
esimerkiksi, että lehmämäärät lisääntyivät rajusti taloissa.
Ne antoivat myös paljon rasvaista maitoa. ”Isotissisiä
maitomuoreja” olivat 1960 – 1970 – luvun lehmät.
Korvenkylässäkin veivät isännät useiden päniköiden
käsikärry/kottiskuormia maitolavoilleen keveillä kumipyöräisillä
käsikärryillä. Esimerkiksi Vesalan Veikko isäntä vei monena
keväänä raskailla kevätkeleillä Valmetillaan maitopänikkänsä
Valion maitoautomiehen Ilmari Veikko Pasasen omistamaan maitoautoon
Korventien päähän.
Maitoautot uusiutuivat myös.
Esimerkiksi Korvenkylässä kauan maitoautomiehenä kiertänyt ja
kulkenut Tyrnävän keskikyläläinen Veikko Ilmari Pasanen hankki
nätisti välkehtivän uuden punaisen Ford Trader diesel
kuorma-auton. Siinä oli kookas tehdastekoinen teräsinen lavakoppi
teräsovineen ja suojuksineen.
Se oli entisiin maitoautoihin
verrattua selväsi parempi suoja maitotonkille, päniköille talven
pakkasilla ja kesän kuumilla helteillä. Maitoautot veivät
päivittäin maidot Ouluun Heinäpään Valiolle. Maitoautosta
saatiin meijerin palautuksena esimerkiksi kuorittua maitoa (kurria)
ja piimää. Valion pakattuja voipaketteja ja piimäpurkkeja.
Jogurtteja saatiin myös niistä.
Traktorit lisääntyivät
nopeaan Korvenkylässäkin 1960 – luvulle tullessa. Esimerkiksi
Annalan Lääperit keskellä kylää hankkivat upouuden diesel A
mallin Zetorin. Leikkisällä Väinö Lääperillä oli Zetorilleen
lempinimen. Hän puhui siitä leikkisään sävyyn ”Keturina”.
Pasasen Ahti ja Jorma ostivat nätin diesel Volvon. Vesalan Veikko
oli kauan diesel Valmet miehiä, kunnes alkoi ajaa Deutz – Fahrilla.
Laukka Tauno keskellä kylää oli aina diesel Valmet miehiä.
Korvenkylän Alasaarelat tekivät työnsä diesel
Valmeteilla.
Äänekkäitä, monien traktoreiden isoäänisiä
kuoroja sai kuunnella Korvenkylässä 1960 – luvulla jo varhaisesta
aamusta toukotöiden aikaan. Keskellä Korvenkylää työskennelleen
Lääperin Väinön kaksitahtisesti puksuttava diesel Zetor A oli
ehkä isoäänisin? Siihen sekottuivat Junttilan petrooli Fergusonin
vaimea ja diesel Nuffieldin vaimeahko traktorin ääni.
Autoilijaksi
aikuisena miehenä ryhtynyt Mauno Junttila (Tyrnävä 1930 – 1976
Eskilstuna) hankki vuonna 1958 uuden vihreän diesel Mercedes Bentz
lava – auton – ”buldoggi Mersun”. Hän aurasi sillä talvisin
Tyrnävän maanteitä. Hänenkin Mersu lisäsi omalta osaltaan
moottorien ääniä Korvenkylään. Mauno oli toiminut nuorena
miehenä myös taximiehenä Tyrnävällä.
Toukokuun töihin
meille tulivat 1960 – luvulla lisääntyvästi mukaan keväiset
nurmien kylvöt. Ennen isänille piisasi se, että timotei
heinikoille kylvettin typpiapulantaa siinä mielessä, että nurmi
kasvaa hyvin. Alettiin vasiten perustaa taloihin nurmia ja
laitumia.
Ennen vanhaan lehmien laitumien ja nurmikoiden
peruskasvina oli ollut pelkkä timoteiheinä. Jonkin verran oli
kasvatettu niiden mukana, seassa puna – apilaa. Isänät alkoivat
kylvää peltoihinsa nurmien siemeniä esimerkiksi englantilaista
raiheinää ja Italian raiheinää sekä nurminata
lajikkeita.
Italian raiheinä oli erityisen nopea kasvamaan
lämpiminä kesinä. Esimerkiksi illalla niittosilppurilla kaljuksi
ajettu raiheinäpelto oli jo aamulla vihreä. Italianraiheinää
kykenivät lehmät jyrsimään pelloilta sellaisenaan turvallisesti
ravinnokseen.
Iloisten juhlien toukokuu
Toukokuu on
monien näkyvien iloisten juhlien aikaa. Juhlimiset alkoivat komeasti
jo ensimmäisenä päivänä toukokuuta tai oikeammin jo edellisenä
iltana – aattoina. Vappu on edelleen merkittävä juhla. Se on ollut
kautta aikain ylioppilaiden juhla.
Vappu ja vapun
juhlinta ei ole menettänyt merkitystään ylioppilaiden
riemujuhlana, vaikka uusia ylioppilaita on tullut jo useina vuosina
paljon myös syksyisin. Ylippilaat huomioidaan edelleen suurena
juhlijoiden joukkona vappuisin.
Maaseudulla otettiin ennen
vapun juhlinta yleensä rauhallisesti. Se vaikutti eniten, että se
oli juuri kiireellisten kevättöiden aikana. Mutta, huomioitiinhan
me vappu silloinkin monien kiireellisten kevättöiden
aikaan.
Valmistettiin paljon simaa ja leivottiin tippaleipiä.
Hankittiin vappuun liittyvää turhaa rihkamaa ja vappuvaatetusta jo
kauan siten. Käytiin seuraamassa mahdollisuuksien mukaan iloista
vapun juhlintaa kylillä. Maaseudun autoistuessa, vapun juhlintaa oli
helppo käydä katsomassa ja seuraamassa esimerkiksi Oulussa tai
Tyrnävän kirkolla.
Maaseudun koneellistuminen vaikutti
paljon. Ei tarvinnut enää kävellä äeshevosen perässä
vuorokaudesta toiseen. Välillä ehti käydä katsomassa jopa vapun
juhlintaa.
Tyrnävällä oli tarjolla myös leppoisaa
maallista juhlintaa esimerkiksi kirkonkylän Seurojentalon
suosituissa naistentansseissa, konkareissa. Meille oli tarjolla myös
Tyrnävän seurakunnnan tarjoamaa rauhallista kristillistä
vappujuhlaa. Ennen niissä oli esimerkiksi uskovaisten miesten ja
naisten puheita ja kauniitten kevät-/kesävirsien iloisena ja
hartaana veisaamista.
Sekin oli hyvää ja sopusointuista
vanhaan aikaan, etteivät ennen maaseudun uskovaiset tai uskosta
enemmän tai vähemmän kiinnostunet. Eivät he tanssineet tai
muutenkaan iloineet äänekkäästi, riehakkaasti päätään,
vartaloaan, käsiään ja jalkojaan heilutellen esimerkiksi
Jamakalaista alkupää olevan ilon ja rytmin tahdissa varsinkaan
hartaaksi mielletyn seurakunnnan tilaisuuksissa.
Nykyisin ja
jo kauan aikaa sitten vapun juhlintaan ovat tulleet mukaan
poliittiset puolueet. Kaikilla puolueillamme on isoja kulkueita ja
värikkäitä väkirikkaita vapputilaisuuksia. Niihin tulee yleensä
yhteiskunnallisesti arvostettuja tärkeitä, huomattavia ja
merkittäviä puhujia.
Äitienpäivänä
Toukokuun
toisena sunnuntaina juhlimme edellen perinteisestä äitienpäivää.
Se on kansallisia juhlapäiviämme. Sen juhlintaan osallistutaan me
kaikki Suomessa. Äitien päiväin juhlijat ovat ulkonäöltään
luonnollisesti erinäköisiä. Toisilla isillä on tosi ruma naama ja
siinä lisäksi ruma parta, mutta äitiys ja äitienpäivän
kunnioitus yhdistää meitä miespuolisiakin äitienpäivän
juhlinnassa.
Äitienpäivänä voidaan ostaa lahjoja äideille.
Äitienäivänä tavallisesti hemmotellaan äitejä. Hemmottelut
äideille voivat olla kivoja koruja, lahjoja tai äidille tarjoillaan
makoisa herkullinen aamukahvi vuoteeseen.
Vanhaan aikaan oli
koulujen ja koululaisten järjestämiä äitienpäiviä. Temmeksen
Haurukylän kansakoulussa oli ennen 1950 – luvulla aina toukokuun
II sunnuntai äitienpäiväjuhlat. Se oli kyläkoulussa merkittävä
ja tärkeä ohjelmallinen tapahtuma. Koululaiset esittivät
äitienpäiväksi sopivaa ohjelmaa. Äitienpäiväksi valmistettiin
koululaislasten toimesta esimerkiksi paperisia
äitienpäiväkukkia.
Tänään satavuotias äitienpäivämme
on saanut alkunsa USA:sta. Suomessa äitinpäivää juhlittiin
ensimmäisen kerran vain pienessä Pohjanmaan Alavieskan kunnassa.
Kohta äitienpäivästä tuli meille koko Suomeen tärkeä
vuotuisjuhla ja liputuspäivä. Äitienpäiväksi vakiintui meille
melko pian toukokuun II sunnuntai.
Eräs merkittävä
tapahtuma monille oli sekin ollut vanhaan aikaan, että Tyrnävän
Korvenkylän Alasaarelan Aino emäntä oli osallistunut presidentin
linnassa järjestettyihin ansioituneitten äitien äitienpäiväjuhlaan.
Niihin oli sisältynyt arvokkaat juhlat ja ansiomitalien jako.
Presidenttinämme oli silloin ollut Urho
Kekkonen.
Ympäristöoppia
Kivaa koulunkäyntiä oli
meillä vanhaan aikaan Haurukylän kyläkoululla edelleen
toukokuussa. Meillä oli esimerkiksi asuinympäristöömme
tutustumista. Luonnossa oli jo silloin toukokuussa paljon silmää
miellyttäviä merkkejä keväästä. Puissa oli jo lehtisilmuja.
Aurinkoisissa paikoissa näkyi kasvukauttaan aloittavaa vihreää
ruohoa.
Muuttolintuja oli palannut suurin joukoin. Ne lensivät
ja lauloivat iloisesti taivaalla. Niistä erottui esimerkiksi
taivaanvuohen, leivosen ja kuovien ääntelyt. Hyönteisiä oli jo
paljon. Sammakoita hypiskeli ja kurnutti sulaneissa lammikoissa.
Pääskyset enää puuttuivat.
Sinä päivänä menimme
tutustumaan porukalla ensin läheiseen pienen Temmesjokeen. Menimme
porukalla opettajan johdolla myös jokivarren silloin vielä
vesivoimalla toiminnassa olevaan Temmeksen Myllyyn ja Sahaan. Siellä
kyseisen laitoksen omistanut rouva Aune Aura esitteli meille
kiinteistöään. Hän myös tarjosi meille pienille vierailijoilleen
kaakaot.
Kävimme silloin myös tutustumassa Temmesjokivarren
melko lähellä sijainneeseen maanviljelijä Olli Rusilan
omatekoiseen vesivoimalaan. Se oli pienen Temmesjoen pääväylän
vieressä, yhteydessä. Sillä oli siellä oma pieni kaivettu
vesivälänsä. Voimala oli ollut pieni ja heikkotehoinen. Se oli
tuottanut vain Rusilan sähkövalon. Se olikin rakennettu ainoastaan
valon tuottamiseen heille.
Se oli erikoisempaa, kun eräänä
keväänä yhteiskuntaopin tunnilla pidimme samalla piirustuksen
tunnin Temmesjokirannassa. Meillä oli mukana vesivärejä. Teimme
pienelle piirustuslehtiölle väritettyjä kuvia jokirannasta. Niistä
tuli meille kivoja vesivärimaalauksia
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukokuu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilaslakki
https://sites.google.com/site/tyrnavankorvenkyla/
https://asutuksestatyrnavalla.myblog.de/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rehusilppuri
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/483498/kselostus580.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/nurmikasvien-siemenet/tr-nurmisiemenseokset-2094/
https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vihiluodon-uimarannan-lahella-laiduntavat-lehmat-hillitsevat-rehevoitymista-kaikki-eivat-ole-asiasta-mielissaan/801266/
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4
http://www.kirjastovirma.fi/alavieska/aitienpaiva
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/nain-aitienpaivaa-vietetaan-maailmalla
https://www.kielikello.fi/-/aitienpaiva-ja-isanpaiva
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivaanvuohi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haurukyl%C3%A4A